1 Johdanto

1.1 OPPAAN JULKAISIJA

Turva-alan yrittäjät ry on sähköisen turvatekniikan alalla toimivien yritysten järjestö, joka valvoo jäseniensä etuja turva-alaa koskevissa kysymyksissä, vaikuttaa viranomaissäädöksiin, edistää alan ammattipätevyyttä ja arvostusta sekä auttaa turvaamaan pätevän henkilöstön saatavuutta. Sen  oiminnan keskiössä ovat turva-alan toimintaympäristöä edistävä sidosryhmäyhteistyö, turvateknisen täydennyskoulutuksen järjestäminen ja alan hyvien käytäntöjen kehittäminen.

1.2 OPPAAN TAUSTA

Kameravalvonta ja siihen liittyvät tekniset järjestelmät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittyneet valtavasti. Kameravalvonnasta on tullut osa päivittäistä kaupunkikuvaa, ja kameravalvonnan käyttö on lisääntynyt. Myös sen käyttötarkoitus on laajentunut rikoksien ennaltaehkäisystä ja selvittelystä. Tekniikan kehittymisestä huolimatta Suomessa ei ole kameravalvonnan erityislakia, joka säätelisi yksityiskohtaisesti valvonnan suorittamista. Kameravalvonnan laillisuus riippuukin eniten valvonnan suorittajasta, paikasta ja tarkoituksesta.

Sisäasiainministeriön poliisiosasto asetti vuonna 2009 sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttamiseen liittyvän kameravalvonnan kehittämisen jatkohankkeen (KAMEVA-hanke). Hankkeen tarkoituksena oli kehittää kameravalvonnan ohjeistusta ja samalla opastaa yksityistä turva-alaa eri ongelmatilanteissa.

Hankkeen tuloksena julkaistiin viranomaisten ja yksityisen turvallisuusalan välisenä yhteistyönä Kameravalvontaopas vuonna 2011.

Turva-alan yrittäjät ry kokosi vuonna 2019 asiantuntijaryhmän tarkastelemaan oppaan päivitystarpeita. Tämä opas on päivitetty vuoden 2011 oppaasta vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Päivitystarpeita oppaaseen ovat vuosien myötä aiheuttaneet muun muassa tekniikan kehittyminen ja muuttunut lainsäädäntö, ja ne on huomioitu tässä Turva-alan yrittäjät ry:n julkaisemassa uudistetussa painoksessa. Päivitystyötä valvoneen työryhmän kokoonpano selviää oppaan sivulta kaksi.

Kameravalvontaoppaan sisältö on vapaasti käytettävissä ja opas on vapaasti jaettavissa, jos sen sisältöä ei muuteta ja julkaisija Turva-alan yrittäjät ry mainitaan. Tämä on oppaan toinen versio. Sen käsikirjoitus perustuu keväällä 2020 voimassa olevaan lainsäädäntöön ja sen aikaisiin tietoihin. Opas on ladattavissa HTML- ja PDF-muodoissa osoitteessa http://www. turva- alanyrittajat. fi/kameravalvontaopas ja sitä päivitetään tarvittaessa.

1.3 OPPAAN TARKOITUS

Tämän kameravalvontaoppaan tarkoituksena on toimia käytännönläheisenä ohjeistuksena kameravalvonnan kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi. Oppaan tavoite on parantaa kameravalvonnan laatua ja selventää kameravalvonnan lainsäädäntöä, jotta yritykset ja kansalaiset voivat selvittää oikeutensa ja velvollisuutensa kameravalvonnan toteuttamisessa.

Suomessa on käytössä useita erilaisia kameravalvontajärjestelmiä, joiden kokoonpano, suorituskyky ja laatu vaihtelevat, mikä asettaa haasteita niiden kanssa työskenteleville tahoille. Viihdeteollisuuden luomat mielikuvat järjestelmien suorituskyvyistä eivät vastaa todellisuutta, ja esimerkiksi viranomaiset törmäävät rikostutkinnassa edelleen usein kelvottoman laatuisiin tallenteisiin.

Oppaassa selvitetään myös keskeisiä asioita kameravalvontajärjestelmien hankinnasta, käytöstä ja ylläpidosta. Opas on tarkoitettu suunnittelun ja päätöksenteon tueksi, mutta sitä ei ole tarkoitettu suoraan sopimuksenteon perustaksi.

Lisätietoa voimassa olevista kameravalvonnan säännöksistä ja ohjeista saa esimerkiksi Tietosuojavaltuutetulta, ammattijulkaisuista ja muista tietolähteistä, joita on lueteltu lähdeluettelossa oppaan lopussa.

1.4 KAMERAVALVONTA TURVALLISUUDEN OSATEKIJÄNÄ

Turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Yritysturvallisuudessa keskeistä on erilaisten riskien tunnistaminen ja niiden hallinta. Pääosan käytännön turvallisuustyöstä tulee olla etupainotteista ja keskittyä ennalta ehkäisevään toimintaan, jonka avulla erilaiset onnettomuus- ja vaaratilanteet, vahingot sekä rikollinen toiminta pyritään estämään. Yrityksillä ja yhteisöillä on myös oltava harjoittelut toimintamallit poikkeustilanteiden varalta.

Oikein mitoitetuilla ja toteutetuilla turvallisuustoimilla tuetaan toiminnan häiriöttömyyttä ja jatkuvuutta. Kameravalvonta, kulunvalvonta ja murtoilmaisu kehittävät sekä ylläpitävät turvallisuutta. Ne kuuluvat olennaisena osana toimitilojen teknisiin turvallisuusratkaisuihin ja menetelmiin, joiden tavoitteena on estää tai rajoittaa henkilö- ja omaisuusvahinkoja.

Kameravalvonta on yritysten, yhteisöjen ja viranomaisten laajalti käyttämä menetelmä, jolla saadaan tuotettua jatkuvaa kuvallista informaatiota halutuilta alueilta. Tallentavan kameravalvontajärjestelmän avulla pyritään estämään toimitiloissa ilmeneviä mahdollisia ongelmia (yleisestävyys) sekä selvittämään tapahtumia jälkikäteen (erityisestävyys). Näin toimimalla viestitetään ympäristölle, että yritykseen tai yhteisöön kohdistetut vahingonteot tai rikokset selvitetään.

Yritysten ja yhteisöjen lisäksi myös poliisi suorittaa kameravalvontaa erilaisin menetelmin. Esimerkiksi Helsingissä poliisi käyttää kaupungin sille tarjoamaa kameravalvontajärjestelmää poliisilain mukaisesti yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä rikostutkinnan apuna. Poliisi hyödyntää kameroita myös liikennevalojen ja liikennevirtojen ohjauksessa.

Kameravalvonnalla on rikostorjunnan lisäksi myös paljon muita käyttöaloja. Kameroita käytetään muun muassa teollisuuden ja sairaaloiden prosessien valvonnassa, henkilö- ja ajoneuvoliikenteen kulunohjauksen tukena sekä tuottamassa kamerakuvaa esimerkiksi kaupunkien keskeisiltä paikoilta.

Kuva 1. Teollisuuden prosessivalvontaa. (Kuva: Emsec Oy)

Teknologian kehittyessä kameravalvonnan käyttö lisääntyy tulevaisuudessa entisestään. Kameroiden tuottamaa kuvaa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi

- asiakas- ja liikennevirtojen analysoinnissa
- konseptikehityksessä
- kauppojen hyllytäydennyksissä
- joukkotapahtumissa häiriötilanteiden kehittymisen ennakoimisessa
- vartijan sijasta turvallisuusvalvonnassa
- alkavan tulipalon havaitsemisessa ja paloriskien ennakoinnissa
- erilaisten toimenpiteiden käynnistämisessä
- tarvittavan tiedon tuottamisessa pelastuslaitoksen tilannejohtamisessa
- vahinkotapausten tutkimisessa.

Erilaisten käyttötapojen määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti.

Kameravalvontaa suoritetaan yleensä kahdella eri tavalla: joko reaaliaikaisena kuvan tarkkailuna tai jälkikäteisenä kuvamateriaalin analysointina. Esimerkkinä reaaliaikaisesta kameravalvonnasta on myymälätarkkailu, jossa henkilö käyttää kameroita tarkkailutehtävään tavoitteenaan paljastaa ja estää myymälävarkauksia tai häiriökäyttäytymistä . Tällöin käytön tarkoituksena on siis havainnoida ja estää mahdollisia rikoksia. Reaaliaikaisessa tarkkailussa kameroita käyttävä henkilö on yleensä radioyhteydessä kentällä oleviin vartijoihin ja voi ohjeistaa heitä tarpeen mukaan. Vastaavasti myös vartijat saattavat pyytää seurantaa valvojalta esimerkiksi näpistysepäilyn tai kiinniottamisen tueksi. Kameravalvontaa voidaan myös tehdä keskitetystä valvomosta ja tarvittaessa myös eri paikkakunnalta.

Jälkikäteen tallenteita tutkimalla voidaan pyrkiä selvittämään erilaisten tapahtumien kulku analysoimalla kameroiden tallennemateriaalia esimerkiksi epäillyistä rikostapauksista tai onnettomuuksista. Tallenteet voivat myös tukea rikosasian käsittelyä tuomioistuimessa.