9 Turvallisuusjärjestelmien lainsäädäntö ja ohjeet
Tässä luvussa käsitellään turvallisuusjärjestelmiin liittyviä keskeisiä lakeja ja säädöksiä sekä niihin liittyvää ohjeistusta.
9.1 TILATURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT
Tilaturvallisuusjärjestelmillä tarkoitetaan tässä yhteydessä lukitus-, kulunvalvonta-, murtoilmaisu-, ryöstöilmaisu- ja kameravalvontajärjestelmiä. Henkilö- ja paloturvallisuusjärjestelmiin liittyviä keskeisiä lakeja ja säädöksiä sekä niihin liittyvää ohjeistusta käsitellään kohdassa 9.2.
9.1.1 Säädösperusta
Rikoslaki
Rikoslain (531/2000) 24. luvussa yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaaminen sekä salakatselu on säädetty rangaistaviksi. Nämä säännökset liittyvät erityisesti kameravalvontaan ja sen käyttöön.
Linkki: www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000531.
Yhteistoimintalaki
Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007, 19 §) velvoittaa työnantajan käsittelemään yhteistoimintamenettelyissä työ ;ntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutettavan valvonnan tarkoitus ja käyttöönotto sekä niissä käytettävät menetelmät. Tätä tulee soveltaa määrätyin poikkeuksin yrityksissä, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20.
Linkki: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070334.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004, 5. luku) määrittelee kameravalvonnan edellytykset – mihin tarkoituksiin työnantaja saa ja ei saa harjoittaa kameravalvontaa käytössään olevissa tiloissa – ja valvonnan avoimuuden.
Linkki: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759.
Työturvallisuuslaki
Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajaa turvallisuusjärjestelyihin työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka. Työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäist 8;än mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Tällöin työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen (27 § Väkivallan uhka). Laissa on myös määritetty suunnittelijan vastuu turvallisen työympäristön suunnittelu ssa (57 §). Nämä säännökset liittyvät esimerkiksi ryöstöilmaisujärjestelmän hankintaan palvelutyöpisteisiin.
Linkki: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738.
Tietosuoja-asetus ja -laki
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (EU 2016/679) tuli sovellettavaksi 25.5.2018 alkaen ja sitä täydentävä kansallinen tietosuojalaki (1050/2018) 1.1.2019 alkaen; samalla vanha henkilötietolaki (523/1999) kumoutui. Tietosuoja-asetus ja -laki sisältävät täsmennyksiä aikaisempaan henkilötietojen käsittelyä koskevaan sääntelyyn, vahvistavat rekisteröityjen asemaa ja oikeuksia sekä tuovat uusia velvoitteita rekisterinpitäjille. Vanhasta henkilötietolaista poiketen tietosuojalaki ja -asetus eivät edellytä rekisteritai tietosuojaselosteen laatimista, sen sijaan henkilötietoja käsittelevällä organisaatiolla on velvollisuus laatia kirjallinen kuvaus – seloste käsittelytoimista – toteuttamastaan henkilötietojen käsittelystä. Rekisteröityjä on myös informoitava henkilötietojen käsittelystä. Henkilörekisteri syntyy mm. kulunvalvonnan tietokannasta sekä kameravalvontajärjestelmän tallenteista.
Seloste käsittelytoimista on tarkoitettu organisaation sisäiseksi asiakirjaksi. Se toimii apuvälineenä henkilötietojen käsittelyn&nbs p;hahmottamiseen, ja sen tarkoituksena on osoittaa, että henkilötietoja käsitellään tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Käsittelytoimia koskevaa selostetta ei ole tarkoitettu käytettäväksi suoraan rekisteröidyn informointiin, mutta sitä voidaan hyödyntää rekisteröidyille suunnatun informaation tuottamisessa.
Henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta ja ihmisten tietosuojaoikeuksien toteutumista Suomessa valvoo tietosuojavaltuutettu.
Linkkejä: eur- lex. europa. eu/legal- content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016R0679& from=EN, www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181050 ja www.tietosuoja.fi.
Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista
Uusi laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (LYTP, 1085/2015) tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Lakimuutoksella on huomattavia vaikutuksia turvasuojausalan toimijoihin, kun lukitus-, murtoilmaisu- ja kulunvalvontajärjestelmien asennustyöt ovat 1.1.2019 alkaen elinkeinoluvanvaraista toimintaa. Em. töitä tekevällä turvasuojausliikkeellä on myös oltava palveluksessaan yksi tai useampi vastaava hoitaja, jolla on Poliisihallituksen myöntämä hyväksyminen.
Uusi laki korostaa turvasuojauspalveluita tuottavien yritysten luotettavuutta asiakkaiden luottamuksellisten turvallisuustietojen käsittelijänä. Jatkossa turvasuojaajien turvasuojaajakorttihakemusten yhteydessä tehtävien turvallisuusselvitysten lisäksi elinkeinoluvan hakemisen yhteydessä tehdään taustaselvitykset myös yrityksen johto- ja vastuuhenkilöistä. Elinkeinoluvan haltijoille tulee uuden lain myötä myös lisää velvoitteita, kuten esimerkiksi muutos- ja vuosi-ilmoitusten sekä kirjallisten toimeksiantosopimusten tekeminen. Lain vaikutuksesta turvasuojausalan toimijoihin kohdistuneet lisääntyneet vaatimukset parantavat asiakkaiden oikeusturvaa ja lisäävät turvallisuuspalvelujen laatua.
Linkki: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151085.
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
Sähköisen lukituksen ratkaisuihin vaikuttaa ympäristöministeriön asetuksen rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017) 35 §, jonka mukaan rakennuksen uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovien tulee olla hätätilanteessa helposti avattavissa.
Linkki: www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170848.
9.1.2 Turvasuojausliikkeen lainmukainen toiminta
Käsitteitä ja termejä
Turvasuojaustehtävä
Rakenteellisen suojauksen tai sähköisten valvontajärjestelmien suunnitteleminen, asentaminen, korjaaminen tai muuttaminen sekä muiden turvallisuusjärjestelyjen suunnitteleminen.
Hyväksymistä edellyttävä turvasuojaustehtävä
Sähköisten ja mekaanisten lukitusjärjestelmien, murtohälytysjärjestelmien ja kulunvalvontajärjestelmien asentami nen, korjaaminen tai muuttaminen niihin kuuluvaa kaapelointityötä lukuun ottamatta.
Turvasuojaustoiminta
Ansiotarkoituksessa suoritettava, toimeksiantosopimukseen perustuva turvasuojaustehtävien hoitaminen.
Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltija
Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on voimassa oleva lupa laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista luvanvaraiseksi säädetyn toiminnan harjoittamiseen.
Vastaava hoitaja
Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa oleva henkilö, joka vastaa siitä, että luvan haltijan toimintaa hoidetaan laissa yksityisistä turvallisuuspalveluista olevien säännösten mukaisesti. Palveluksessa olevaksi katsotaan myös turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijana oleva luonnollinen henkilö.
Turvasuojaaja
Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan tai turvasuojaustoiminnan harjoittajan palveluksessa oleva hyväksymistä edellyttävi& #228; turvasuojaustehtäviä suorittava henkilö.
Turvasuojaajakortti
Poliisilaitoksen antama hyväksyntä turvasuojaajaksi. Turvasuojaajan on pidettävä turvasuojaajakortti hyväksymist 8; edellyttävissä turvasuojaustehtävissä mukanaan ja esitettävä pyydettäessä. Turvasuojaajaksi hyväksyminen on voimassa enintään viisi vuotta.
Turvallisuusalan elinkeinolupa
Turvasuojausalalla vaatimus elinkeinoluvasta koskee kaikkea hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä käsi ttävää turvasuojaustoimintaa. Uuden lain mukaan tämä tarkoittaa sähköisten ja mekaanisten lukitusjärjestelmien, murtohälytysjärjestelmien ja kulunvalvontajärjestelmien asentamista, korjaamista tai muuttamista niihin kuuluvaa kaapelointityötä lukuun ottamatta. Sen sijaan hyväksymistä edellyttäviä turvasuojausteht& #228;viä eivät ole esimerkiksi kameravalvontajärjestelmien asentaminen tai pelkät suunnittelu- ja konsultointityöt, jotka eivät siis näin ollen kuulu elinkeinoluvan piiriin. Lupaviranomaisena toimii Poliisihallitus, jolta elinkeinolupaa haetaan kirjallisesti. Lupa on voimassa toistaiseksi. Turvallisuusalan elinkeinoluvan hakijan tai haltijan on jättäessään hakemuksen luvan saamiseksi tai välittömästi sen jälkeen tehtävä Poliisihallitukselle hakemus vastaavan hoitajan hyväksymiseksi. Lupaa edellyttävää toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin Poliisihallitus on hyväksynyt luvan haltijalle vastaavan hoitajan.
Tarkempia tietoja elinkeinoluvan myöntämisen ehdoista ja luvan hakemisesta löytyy osoitteesta www. poliisi. fi/luvat/yksityinen_turvallisuusala.
Poliisihallitus ylläpitää luetteloa voimassa olevista turvallisuusalan elinkeinoluvista osoitteessa www. poliisi. fi/luvat/yksityinen_turvallisuusala/luettelo_ turvallisuusalan_elinkeinoluvan_haltijoista.
Vastaavan hoitajan tehtävät, koulutus ja hyväksyntä
Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijalla on oltava palveluksessaan yksi tai useampi vastaava hoitaja, jonka tehtävänä on vastata siitä, että luvanhaltijan toimintaa hoidetaan lain säännösten mukaisesti. Poliisihallitus määrää vastaavien hoitajien lukumäärän mm. lupaa edellyttävän toiminnan laajuuden, toimipaikkojen lukumäärän ja sijainnin perusteella sekä vastaavien hoitajien vastuualueet.
Vastaavan hoitajan erotessa yrityksen palveluksesta tai lakatessa muutoin hoitamasta tehtäväänsä hakemus uuden vastaavan hoitajan hyväksymiseksi on tehtävä seitsemän päivän kuluessa tehtävän päättymisestä.
Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijalle voidaan hyväksyä yksi tai useampi vastaavan hoitajan sijainen, joka suorittaa vastaavan hoitajan tehtävät tämän ollessa estynyt. Väliaikaiseksi vastaavaksi hoitajaksi voidaan hyväksyä enintään yhdeksi vuodeksi henkilö, joka ei ole saanut vastaavan hoitajan koulutusta, jos vastaava hoitaja on ennalta arvaamattomasta syystä estynyt pysyvästi tai väliaikaisesti hoitamasta tehtävääns 8;.
Vastaavaksi hoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti turvallisuusvalvojan erikoisammattitutki nnon (TVEAT). Jos turvallisuusalan elinkeinoluvan haltija harjoittaa ainoastaan turvasuojaustoimintaa (eikä lisäksi vartioimisliiketoimintaa tai järjestyksenvalvontaa), turvallisuusvalvojan erikoisammattitutki ntoa vastaavana erikoisammattitutkintona pidetään lukkoseppämestarin, sähköyliasentajan tai tieto- ja tietoliikennetekniikan erikoisammattitutkintoa, joka käsittää turvallisuuslainsäädäntö& #228; tai turvallisuusnormeja ja -ohjeita koskevan osan. Lisätietoja koulutuksista saa erikoisammattitutkintoja järjest 28;viltä ammattioppilaitoksilta.
Vastaavaksi hoitajaksi voidaan hyväksyä ilman koulutusvaatimusta, jos luvan hakija tai haltija harjoittaa ainoastaan turvasuojausta, hakijan palveluksessa on vakituisesti vähemmän kuin viisi henkilöä ja vastaavaksi hoitajaksi esitettävä on harjoittanut turvasuojaustoimintaa vähintään kolmen vuoden ajan.
Vastaavaksi hoitajaksi hyväksyminen on voimassa toistaiseksi ja niin kauan kuin vastaava hoitaja toimii tehtävässään. Väliaikainen vastaava hoitaja hyväksytään enintään yhdeksi vuodeksi. Lupaviranomaisena toimii Poliisihallitus. Hyväksymistä haetaan kirjallisesti.
Tarkempia tietoja vastaavaksi hoitajaksi hakemisesta löytyy osoitteesta www. poliisi. fi/luvat/yksityinen_turvallisuusala.
Turvasuojaajia ja turvasuojaajakortteja koskevat käytännöt
Turvasuojaajalla tarkoitetaan turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan tai turvasuojaustoiminnan harjoittajan palveluksessa olevaa hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä suorittavaa henkilöä. Turvasuojaajalle ei ole säädetty erityisiä koulutusvaatimuksia.
Tarkempia tietoja turvasuojaajakortin hakemisesta löytyy osoitteesta www. poliisi. fi/luvat/yksityinen_turvallisuusala.
Poliisilaitos antaa turvasuojaajaksi hyväksytylle turvasuojaajakortin. Turvasuojaajan on pidettävä se hyväksymistä edellyttävissä turvasuojaustehtävissä mukanaan ja esitettävä pyydettäessä esimerkiksi toimeksiantajan edustajalle tai valvontaviranomaiselle.
Koska turvasuojaajakorttiin merkitään turvasuojaajan työnantaja, voi henkilöllä olla samanaikaisesti voimassa useita turvasuojaajaksi hyväksymisiä, mikäli hänellä on useampi kuin yksi työnantaja. Työnantajan (elinkeinoluvan haltijan) velvollisuus on ilmoittaa kortillisen työntekijän työsuhteen päättymisestä poliisilait okselle.
Turvasuojaajaksi hyväksyminen on voimassa enintään viisi vuotta. Turvasuojaajakortin uusimisessa menettely on sama kuin kortin alkuperäisessä hyväksymisessä.
Salassapitovelvoitteet
Turvasuojaustoimintaan liittyvät salassapitovelvoitteet on kuvattu LYTP:n 67 §:ssä. Sen mukaan turvasuojaustoiminnan harjoittaja, turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan vastaava hoitaja tai turvasuojaaja ei saa oikeudettomasti ilmaista eikä käyttää omaksi tai toisen hyödyksi taikka toista vahingoittaakseen, mitä hän turvasuojaustehtävässään on saanut tietää toimeksiannon osapuolen tai työnantajansa salassa pitämistä tai salassa pidettäväksi säädetyistä turvallisuusjärjestelyistä, liike- tai ammattisalaisuudesta taikka yksityiselämän piiriin kuuluvista seikoista. Oikeudettomana ilmaisemisena ei pidetä tietojen ilmaisemista poliisimiehelle rikoksen paljastamiseksi tai selvittämiseksi.
Turvasuojaustoiminnalla tarkoitetaan tässä kaikkea ansiotarkoituksessa suoritettavaa, toimeksiantosopimukseen perustuvaa rakenteellisen suojauksen tai sähköisten valvontajärjestelmien suunnittelemista, asentamista, korjaamista tai muuttamista sekä muiden turvallisuusjärjestelyjen suunnittelemista, joten salassapitovelvollisuus koskee myös muita kuin elinkeinoluvan haltijoita, kuten suunnittelijoita. Salassapitovelvollisuus säilyy myös tehtävän päätyttyä.
Ilmoitusvelvollisuudet
Laissa on kirjattu turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijalle seuraavat turvasuojaustoimintaan liittyvät ilmoitusvelvollisuudet:
- velvollisuus ilmoittaa hyväksymistä edellyttävien turvasuojaustehtävien hoitamisen päättymisestä (LYTP 66 §)
- muutosilmoitus (LYTP 72 §)
- vuosi-ilmoitus (LYTP 87 §).
Ilmoitus hyväksymistä edellyttävien turvasuojaustehtävien hoitamisen päättymisestä
Elinkeinoluvan haltijan on ilmoitettava turvasuojaajan työsuhteen päättymisestä poliisilaitokselle. Jos kyseessä on itsenäinen ammatinharjoittaja, tämän tulee itse ilmoittaa poliisilaitokselle ko. tehtävien hoitamisen päättymisestä. Ilmoitus on tehtävä poliisilaitokselle viipymättä, viimeistään seitsemäntenä päivän ä työsuhteen tai tehtävien hoitamisen päättymisestä.
Muutosilmoitus
Elinkeinoluvan haltijan on ilmoitettava Poliisihallitukselle
- turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan nimen tai yhtiömuodon muuttumisesta, toimipaikan perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä sen tai päätoimipaikan osoitteen muuttumisesta
- turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan hallintoelimiin kuuluvan henkilön ja toimitusjohtajan sekä avoimessa yhtiössä yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaisen yhtiömiehen vaihtumisesta
- turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan toiminnan harjoittamisen lopettamisesta tai keskeyttämisestä yhtä kuukautta pitemmäksi ajaksi
- yhtä kuukautta pitemmäksi ajaksi keskeytetyn toiminnan jatkamisesta.
Vuosi-ilmoitus
Elinkeinoluvan haltijan on ilmoitettava kultakin kalenterivuodelta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä Poliisihallitukselle
- toimeksiantojen lukumäärä (ilmoitusvuonna voimassa olleet)
- toimipaikkojen lukumäärä ja osoitteet sekä henkilöstön lukumäärä (31.12. tilanteen mukaan)
- tiedot kalenterivuoden aikana vastaavina hoitajina sekä turvasuojaajina toimineista toimipaikoittain eriteltyinä.
Henkilöstötiedosto
Edellä mainittujen ilmoitusvelvollisuuksien lisäksi elinkeinoluvan haltijan on poliisin suorittaman viranomaisvalvonnan turvaamiseksi pidettävä vastaavista hoitajista ja turvasuojaajista henkilöstötiedostoa (LYTP 87 §), josta voidaan todeta ko. henkilöiden sukunimi, etunimet ja henkilötunnus, hyväksymisestä päätt änyt viranomainen ja hyväksymisen voimassaoloaika, vastaavan hoitajan saama koulutus sekä palvelussuhteen alkamis- ja päättymisaika ja palvelussuhteen päättymisen syy. Tiedot on hävitettävä viiden vuoden kuluttua palvelussuhteen päättymisestä.
Toimeksiantosopimus ja alihankinnat
Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltija saa teettää hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä vain palveluksessaan olevilla turvasuojaajilla, joiden hyväksyminen tehtävään on voimassa. Ennen tehtäviin ryhtymistä ja viimeistään toisena arkipäivänä tehtäviin ryhtymisestä on elinkeinoluvan haltijan ja palvelut ostavan loppuasiakkaan välillä tehtävä kirjallinen toimeksiantosopimus (LYTP 73 §), jossa on mainittava ainakin seuraavat tiedot:
- toimeksiantajan nimi ja osoite
- turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan nimi ja osoite
- turvallisuusalan elinkeinolupaa edellyttävät tehtävät, joita sopimus koskee
- toimeksiannosta suoritettava korvaus tai korvauksen määräytymisperusteet riittävästi yksilöitynä
- toimeksiannon alkamispäivä ja voimassaoloaika.
Toimeksiantosopimus on laadittava kahtena kappaleena, joista toinen jää turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijalle ja toinen toimeksiantajalle. Toimeksiantosopimus on säilytettävä kuusi vuotta toimeksiannon päättymisest 8;.
Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltija saa antaa lupaa edellyttävän tehtävän osaksi tai kokonaan toisen turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan suoritettavaksi, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu. Elinkeinoluvan haltijan on ilmoitettava tällaisesta tehtävän antamisesta toimeksiantajalle ennen tehtävän aloittamista tai viimeistään toisena arkipäivänä tehtävän aloittamisesta.
9.1.3 Standardit ja ohjeet
Standardit
- SFS-EN 60839-11-1: Sähköiset kulunvalvontajärjestelmät – Järjestelmävaatimukset ja komponenttivaatimukset
- SFS-EN 60839-11-2: Sähköiset kulunvalvontajärjestelmät – Soveltamisohjeet
- SFS-EN 50131-1:2007 + A1 + A2:2017: Hälytysjärjestelmät. Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmät . Osa 1: Järjestelmävaatimukset
- SFS 7020: Rakennushelat. Kiinteästi asennettavat lukot ja riippulukot. Murronkestävyys. Luokitus
- SFS 5970: Rakennushelat. Kiinteästi asennettavat lukot ja riippulukot. Murronkestävyys. Vaatimukset ja testausmenetelmät.
ST-julkaisut
Tilaturvallisuusjärjestelmien suunnittelun, toteutuksen, käytön ja ylläpidon hyviä käytäntöjä kuvaavia järjestelmäkohtaisia ST-kortteja ja -lomakkeita on esitetty liitteessä 1.
Muita tilaturvallisuusjärjestelmiin liittyviä ST-julkaisuja:
- ST-käsikirja 13 Kameravalvontajärjestelmät
- ST-käsikirja 11 Kulunvalvonta- ja murtoilmaisujärjestelmät
- ST-käsikirja 18 Sähköinen oviympäristö
- ST-käsikirja 34 Hyvä asennustapa sähkö- ja teletöissä
- ST-ohjeisto 13 Palvelutyöpisteiden turvasuojauksen suunnittelu, toteutus ja kunnossapito
- ST-ohjeisto 22 Verkottuneen talotekniikan tietoturva
- ST-ohjeisto 4 Kiinteistö- ja tilaturvallisuuden tasot
- ST-esimerkit 11 Hankesuunnitelmaesimerkki. Toimitilakiinteistö, sähkö- ja tietotekniset järjestelmät
- ST-esimerkit 10 Hankesuunnitelmaesimerkki. Asuinkerrostalo, sähkö- ja tietotekniset järjestelmät.
Finanssialan ohjeet
Finanssiala (FA) julkaisee mm. lukitus- ja murtoilmaisujärjestelmiin liittyviä turvallisuusohjeita ja luetteloi turvallisuustuotteita sekä niitä toimittavia liikkeitä, esimerkiksi:
- Rakenteellinen murtosuojeluohje I/2011, II/2011 ja III/2011 2011
- Murtohälytysjärjestelmät ja -palvelut -ohje, 2008
- Lukot, 2017.
Lisätietoja saa osoitteesta www.vahingontorjunta.fi.
Muu ohjeistus
- Turva-alan tietokansiot, Turva-alan yrittäjät ry ja Sähköinfo Oy
- Kameravalvontaopas, Turva-alan yrittäjät ry ja Poliisihallitus, turvallisuusalan neuvottelukunta
- Toimitilojen tietoturvaohje VAHTI 2/2013, Valtiovarainministeriö
- Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö Katakri, Puolustusministeriö
- Yritysten rikosturvallisuus 2017, Riskit ja niiden hallinta, Keskuskauppakamari.
9.2 HENKILÖ- JA PALOTURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT
9.2.1 Paloilmoitinjärjestelmä
Säädösperusta
Pelastuslaki (379/2011)
Laissa säädetään rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan velvollisuuksista koskien muun muassa rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta, rakennusten uloskäytäviä, viranomaisten määrää mien laitteiden kunnossapitoa ja pelastussuunnitelman laadintaa.
Linkki: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379.
Laki pelastustoimen laitteista (10/2007)
Laki velvoittaa suunnittelemaan ja asentamaan laissa määritellyt paloilmaisulaitteistot niin, että ne toimivat asianmukaisesti ja luotettavasti, asennuskohteen käyttötarkoituksen mukaisesti sekä yhteensopivasti laitteiston toimintaan vaikuttavien muiden järjestelmien kanssa.
Paloilmoitintöitä tekevän asennusliikkeen on tehtävä ilmoitus ennen toiminnan aloittamista turvatekniikan keskukselle. Ilmoituksen tulee sisältää myös tiedot toiminnan harjoittajasta ja vastuuhenkilöstä.
Laki velvoittaa paloilmoitintöitä tekeviä asennusliikkeitä suorittamaan saamansa asennus-, huolto- ja tarkastustyöt asiantuntevasti ja huolellisesti noudattaen hyvää asennus- ja huoltokäytäntöä sekä ottaen huomioon toimintaa koskevat säännökset ja yleisesti hyväksytyt suositukset.
Laissa säädetään myös paloilmaisulaitteistojen tarkastuksia suorittavien tarkastuslaitosten hyväksymisedellytyksistä sek&# 228; tarkastuslaitosten tehtävistä.
Palonilmaisulaitteistot on huollettava ja tarkastettava siten, että laitteistot täyttävät niille säädetyt vaatimukset käyttöikäns&# 228; ajan.
Linkki: www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070010.
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017)
Asetuksen mukaan asuntojen, majoitustilojen, hoitolaitosten, päivähoitolaitosten, päiväkotien ja muiden varhaiskasvatuksen tilojen sekä koulujen on oltava varustettu tarkoituksenmukaisella laitteistolla, joka varhaisessa vaiheessa ilmoittaa alkavasta palosta.
Linkki: www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170848.
Paloilmoitinlaitteita koskee myös EU:n rakennustuoteasetus EU 305/2011. Rakennustuoteasetus on sellaisenaan osa kansallista lainsäädäntöä. Paloilmoittimen komponenttien tulee olla CE- merkittyjä rakennustuoteasetuksen tarkoittamalla tavalla.
Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (KTMp 1193/1999) 2 §:n mukaan sähkölaitteistot on suunniteltava, rakennettava ja korjattava hyvän turvallisuusteknisen käytännön mukaisesti.
Standardit ja ohjeet
Laitestandardi EN 54 (paloilmoitinlaitteet)
Mikäli on laadittu paloilmoittimen komponenttia koskeva rakennustuoteasetukseen perustuva harmonisoitu standardi, on komponentin oltava kyseisen standardin vaatimusten mukainen. Vaatimuksenmukaisuus on osoitettava rakennustuoteasetuksessa ja kyseisessä standardissa määritellyllä tavalla, yleensä ilmoitetun laitoksen suorittamalla suoritustason pysyvyys- ja varmentamismenettelyllä.
Ohjeet
- Tukes-ohje 20/2018 Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit (S10-2018)
- ST-ohjeisto 1 Paloilmoittimen suunnittelu, asennus ja ylläpito 2019
- EN54-standardisarjaan kuuluu myös tekninen spesifikaatio CEN/TS 54-14:fi, Paloilmoittimet, osa 14: Suunnittelu-, mitoitus-, asennus-, käyttöönotto-, käyttö- ja huolto-ohjeet
Lain pelastustoimen laitteista (10/2007) tarkoittamina yleisesti hyväksyttyinä suosituksina voidaan pitää spesifikaatiota CEN/TS 54-14:fi ja ST-ohjeisto 1:tä, jonka laadinnassa on käytetty spesifikaation keskeistä sisältöä. Paloilmoitinhankkeen toteutuksessa käytetään jompaakumpaa näistä tai muuta viranomaisen hyväksymää suunnittelun perustetta.
Paloilmoitinsuositusryhmän suositukset
Paloilmoitinsuositusryhmä on Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiön yhteydessä toimiva paloilmoitinalaan liittyviä suosituksia antava elin, joka julkaisee vuosittain paloilmoittimeen liittyviä käytännön ohjeita ja täsmennyksiä.
Paloilmoitinsuositusryhmän suositukset löytyvät osoitteesta www.skt-saatio.fi/paloilmoitinsuositusryhma.
ST-kortit ja -lomakkeet
Paloilmoitinjärjestelmien suunnittelun, toteutuksen, käytön ja ylläpidon hyviä käytäntöjä kuvaavia järjestelmäkohtaisia ST- kortteja ja -lomakkeita on esitetty liitteessä 1.
Rekisterit (paloilmoitinliikkeet)
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) pitää pelastustoimen laitelain 2007/10 mukaisesti urakoitsijarekisteriä (paloilmoitin liike) urakoitsijaliikkeistä ja niiden vastuuhenkilöistä.
9.2.2 Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä
Säädösperusta
Laki pelastustoimen laitteista (10/2007)
Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmät ovat lain pelastustoimen laitteista (10/2007) mukaisia pelastustoimen laitteita, joilla tarkoitetaan mm. muun onnettomuuden vaaran ilmaisulaitteita sekä hälyttämiseen ja varoittamiseen käytettäviä laitteita.
Laki edellyttää, että viranomaispäätöksen nojalla hankittava järjestelmä toimii yhteensopivasti muiden järjestelmien kanssa sekä suunnitellaan ja asennetaan laissa määrättyjen luotettavuusvaatimusten mukaisesti.
Linkki: www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070010.
Pelastuslaki (379/2011)
Pelastussuunnitelmaa laadittaessa saatetaan rakennuksessa havaita korostunut tarve tehostaa hälytyksen tai muiden viestien välittämistä henkilökunnalle ja/tai asiakkaille poikkeustilanteessa. Tehostaminen voidaan toteuttaa asentamalla rakennukseen poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä.
Linkki: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379.
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017)
Jos rakennuksen sijainti, koko tai poikkeukselliset olosuhteet erityisesti vaarantavat henkilöturvallisuutta, rakennusvalv ontaviranomainen voi edellyttää, että rakennus varustetaan paloturvallisuutta parantavilla laitteistoilla tai järjestelyillä (37 § Turvallisuusselvitys), kuten poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmällä.
Mikäli rakennusvalvonnassa on kirjattu poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä rakennusluvan ehtona, se liitetään paloilmoitinjärjestelmään niin, että se toimii paloilmoittimen ohjaamana.
Linkki: www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170848.
EU:n rakennustuoteasetus (305/2011)
Paloilmoitinjärjestelmiin liitettyjen poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmien laitteet on CE-merkittävä.
Standardit ja ohjeet
Paloilmoittimeen liitetyt järjestelmät tulee toteuttaa harmonisoitujen laitestandardien SFS-EN 54-4, SFS-EN 54-16 ja SFS-EN 54-24 mukaisilla laitteilla, ja käytettävien komponenttien tulee olla CE-merkittyjä.
Suunnittelun, asennuksen, ylläpidon, kuuluvuuden, äänen ymmärrettävyyden sekä varavoiman mitoituksen osalta tulee noudattaa standardeja SFS-EN 50849 ja SFS-EN 60268-16, 4. ed., ellei toisin vaadita.
- SFS-EN 54-16: Paloilmoittimet. Osa 16: Äänievakuoinnin hallinta ja osoituslaitteet
- SFS-EN 54-24: Paloilmoittimet. Kuulutusjärjestelmien komponentit. Osa 24: Kaiuttimet
- SFS-EN 54-4 + A1 + A2 + AC: Paloilmoittimet. Osa 4: Teholähteet
- SFS-EN 50849: Äänijärjestelmät hätätilannekäyttöön
- SFS-EN 60268-16 (Edition 4.0 2011-06): Sound system equipment. Part 16: Objective rating of speech intelligibility by speech transmission index
- SFS 6000-5-56:2017: Pienjännitesähköasennukset. Osa 5-56: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen. Turvajärjestelmät
- ST-ohjeisto 21 Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmät.
ST-kortit ja -lomakkeet
Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmän suunniteluun, toteutukseen, käyttöön ja ylläpitoon liittyviä ST-kortteja ja -lomakkeita on esitetty tämän oppaan liitteessä 1.
9.2.3 Poistumisvalaistusjärjestelmä
Säädösperusta
Pelastuslaki (379/2011)
Pelastuslain mukaan uloskäytävät ja niille johtavat reitit tulee merkitä ja valaista asianmukaisesti (10 § Rakennusten uloskäytävät).
Poistumisreittien merkintöjen ja valaistuksen toimintakunnossa pysyminen on varmistettava säännöllisellä kunno ssapidolla. Kunnossapidosta huolehtimisesta vastaavat pelastuslain nojalla rakennuksen omistaja ja haltija yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta sekä huoneiston haltija hallinnassaan olevien tilojen osalta (12 § Laitteiden kunnossapito).
Kunnossapitoa varten on laadittava kunnossapito-ohjelma, jossa selostetaan tarvittavat huoltotoimenpiteet. Tehdyt toimenpiteet merkitään joko kunnossapito-ohjelmaan tai erilliseen päiväkirjaan. Kunnossapito-ohjelma ja -päiväkirja on pyydettäessä esitettävä alueen pelastusviranomaiselle valvontaa varten.
Linkki: www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379.
Sisäasiainministeriön asetus rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta (SMa 805/2005)
Rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta säädetään tarkemmin sisäasiainministeriön asetukse lla (805/2005). Sen soveltamisalaa ovat poistumisreittien opasteiden ja turvamerkintöjen
- toimintakunnossa pitämiseen liittyvät tekniset yksityiskohdat ja menettelytavat
- tekniset ominaisuudet
- poistumisreittien merkitseminen ja valaiseminen.
Linkki: www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050805.
Poistumisvalaistukseen viitataan myös mm. seuraavissa laeissa ja asetuksissa:
- Laki pelastustoimen laitteista (10/2007)
- Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017)
- Valtioneuvoston päätös työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä (976/1994).
Standardit ja ohjeet
Asetuksessa SMa 805/2005 viitataan tietyiltä osin eurooppalaisiin standardeihin, jotka antavat ohjeita poistumisvalaistuksen teknisistä ominaisuuksista, suunnittelusta, asentamisesta ja huollosta:
- SFS-EN 50171: Keskitetyn tehonsyötön järjestelmät
- SFS-EN 60598-2-22: Luminaires. Part 2-22: Particular requirements. Luminaires for emergency lighting
- SFS-EN 1838: Valaistussovellukset. Turvavalaistus
- SFS 6000-5-56: Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen. Turvajärjestelmät
- SFS-EN 50172: Poistumisvalaistusjärjestelmät.
Ohjeet
- ST-ohjeisto 8 Poistumisvalaistus ja poistumisreittivalaistus
- ST-käsikirja 36 Poistumisvalaistus.
ST-kortit ja -lomakkeet
Poistumisvalaistusjärjestelmän suunniteluun, toteutukseen, käyttöön ja ylläpitoon liittyviä ST-kortteja ja -lomakkeita on esitetty tämän oppaan liitteessä 1.
9.2.4 Henkilöturvajärjestelmä
Säädösperusta
Työturvallisuuslaki (738/2002)
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa turvallisuusjärjestelyihin työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka. Työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksi en mukaan ennakolta. Tällöin työpaikalla on oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen (27 § Väkivallan uhka).
Työssä, jossa työntekijä työskentelee yksin ja johon siitä syystä liittyy ilmeinen haitta tai vaara hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, työnantajan on huolehdittava siitä, että haitta tai vaara yksin työskenneltäessä väl tetään tai se on mahdollisimman vähäinen. Työnantajan on myös työn luonne huomioon ottaen järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon työntekijän ja työnantajan, työnantajan osoittaman edustajan tai muiden työntekijöiden välillä. Työnantajan on myös varmistettava mahdollisuus avun hälyttämiseen (29 § Yksintyöskentely). Laissa on myös määritetty suunnittelijan vastuu turvallisen työympäristön suunnittelussa (57 § Suunnittelijan velvollisuudet).
Nämä säännökset liittyvät henkilöturvajärjestelmän hankintaan esimerkiksi hoitohenkilöstölle tai yksin työskenteleville.