Lasku erheellisistä paloilmoituksista

Pitkäaikaisesta valistustyöstä huolimatta erheellisten paloilmoitusten määrä on laskenut vain pari prosenttia vuodesta 2003. Heinäkuusta 2011 alkaen pelastuslaitokset ovat voineet periä maksun paloilmoitinkiinteistöltä hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuvasta erheellisestä toiminnasta.

Automaattinen paloilmoitin on keskeinen keino havaita tulipalo. Vuonna 2014 paloilmoittimen havaitsemista rakennuspalovaaroista suurin osa oli joko koneen tai laitteen kärähtämisiä/palon alkuja tai ruoanvalmistuksesta aiheutuneita rakennuspalovaaroja.

Suomessa oli vuonna 2014 17 814 hätäkeskukseen liitettyä automaattista paloilmoitinta. Erheellisten paloilmoitusten yleisimmät syyt eivät ole muuttuneet viime vuosina. Yleisimmät syyt ovat ruoan valmistus, muu savu tai pöly, kosteus tai vesi tai huolimattomuus kiinteistön korjaustöissä. Noin kolmanneksessa tapauksista syyksi on merkitty "muu syy" tai "tuntematon". Laitteiston huollon laiminlyönti on myös eräs ongelmien aiheuttaja.


Huoltoa, ohjeita ja uusia ilmaisimia

Paloilmoitinalan osapuolten yhteistyönä on laadittu runsaasti valistusaineistoa, ohjeita ja lomakkeita, joita noudattamalla on mahdollista ehkäistä erheellisiä paloilmoituksia. Uusi älykkäämpi teknologia tuo myös uusia keinoja sillä 2010-luvulla yleistyneiden yhdistelmäilmaisimien avulla on mahdollista paremmin erottaa todelliset palotilanteet erheellisistä ilmoituksista.

Paloilmoitinkiinteistön vastuulla on, että paloilmoittimelle on laadittu kunnossapito- ohjelma ja sen edellyttämät tarkastukset ja määräaikaishuollot myös suoritetaan pätevyysvaatimukset täyttävän palveluntuottajan toimesta. Kunnossapito- ohjelman laadintaan soveltuu Sähköinfon julkaiseman ST-kortiston ST-kortit ST 98.54.2 ja ST 98.54.3 sekä yleisohje ST 98.54.1.

Kiinteistön paloturvallisuudesta vastaaville, paloilmoittimen hoitajalle sekä kiinteistössä korjaustöitä tekeville on laadittu ohjeita erheellisten ilmoitusten ehkäisemiseksi. Lomakkeet löytyvät ST-kortiston ST-ohjeistosta 1, Paloilmoittimen suunnittelu, asennus, huolto ja kunnossapito 2009 (2010).

Alalla vakiintunut käytännön työkalu paloilmoitinprojekteihin on ST 662.40 Paloilmoittimen toteutuspöytäkirja. Syvällisempää tietoa löytyy ST-käsikirjasta 10, Paloilmoitinjärjestelmät.


Lakimuutoksen tuomat oikeudet

Pelastuslaitos voi 2011 voimaanastuneen pelastuslain 96§:n nojalla periä maksun tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta.

Perittävän maksun suuruudesta päättää alueen pelastustoimi hyväksymässään taksassa. Pelastustoimen tulee määrätä suoritteistaan perimät maksut siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään suoritteen tuottamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneiden kokonaiskustannusten määrää.

Maksun perimisen edellytyksenä on, että paloilmoitin on aikaisemmin aiheuttanut erheellisen hälytyksen ja alueen pelastusviranomainen on kirjallisesti kehottanut kohteen omistajaa, haltijaa tai toiminnanharjoittajaa korjaamaan sen. Kolmannesta erheellisestä paloilmoituksesta, joka on tullut 12 kuukauden aikana, voidaan lähettää lasku. Maksu saadaan periä kohteen omistajalta, haltijalta tai toiminnanharjoittajalta.

Maksun perimismahdollisuus on uusi keino puuttua erityisesti niiden kiinteistöjen pulmiin, joiden korjaamiseen muut keinot eivät ole tepsineet.


Timo Rasimus, teksti

 

 

 
TURVA-ALAN YRITTÄJÄT RY • PL 55, 02601 Espoo • Puhelin (09) 547 610 • Faksi (09) 5476 1400
 

 

Ylös